Anteckningar om livet * Merkintöjä elämästä * Notes on life

Vinden blåser vart den vill, och du hör den blåsa men du vet inte varifrån den kommer eller vart den far.

På dessa sidor delar jag med mig av mina tankar – ibland lätta och vardagliga, ibland tunga och allvarliga, oftast något mittemellan.  Livet har sina överraskningar – eller smärtpunkter – både synliga och sådana som äter en inifrån. Ibland finns det inga svar på mina frågor, varken på dem jag ställt med hög röst eller dem som jag knappt vågat viska till mig själv. Då kapitulerar jag och lyssnar på vinden.

Tuuli puhaltaa missä tahtoo. Sinä kuulet sen huminan,  mutta et tiedä, mistä se tulee ja minne se menee.

Näille sivuille levittelen ajatuksiani – jotkut arjenkeveitä, toiset sydänjuuria ravistelevia, useimmat siltä väliltä. Elämällä on yllätyksensä – tai kipupisteensä – toisinaan ne näkyvät ulospäin, joskus ne nakertavat salaa sisuksiani. Joskus pyörittelen kysymyksiä, joihin ei löydy vastausta, vaikka huutaisin kurkkuni käheäksi. Joitakin asioita en uskalla muotoilla edes sanattomaksi kysymykseksi. Silloin yleensä annan periksi ja lähden kuuntelemaan tuulta.

The wind blows wherever it pleases. You hear its sound but you cannot tell where it comes from and where it is going.

This is my little blackboard for thoughts – some of them quite ordinary, some of a more existential nature.  Life is not a tunnel, with a beginning and an end. But there are tunnels in life, and oftentimes they lack both natural and artificial light. Sometimes I report from such a tunnel. Hopefully, more often, I report from the light I have experienced, both outside and inside. I have learned a lesson:  in times when the sun never seems to go up I surrender to the clouds and just listen to the wind.